Tässä kuvia tämän hetken kukkijoista. Maanpeittokasvi kevätkaihonkukka on aivan ihana ja selviytyy melko varjossakin.

Kevätpikkusydän aloittelee kukintaansa. Vaikka kukinta on melko vaatimatonta, on tämän kasvin arvo siinä, että se kukkii pitkään, aloittaa aikaisin ja pärjää melkein missä vaan.

Ruusurinteen esikkonurkkauskin ilahduttaa aikaisella kukinnalla, vaikka en varsinaisesti mikään esikkofani olekaan. Esikoiden edessä keskikesällä kukkivaa neilikkaa. Toivon sen leviävän pian, maan pinta näyttää nyt niin karulta. Esikoiden välistä nousee loppukesällä kukkivaa punatähkää. Pitäisi muuten keksiä ruusurinteelle uusi nimi; siinä kun ei ole kuin yksi ruusu... eli ei kovin kuvaava nimi.

Metsäsaareke kasvineen ilahduttaa minua erityisesti. En siis kitkenyt tätä kokonaan vaan istuttelin pensaita, kukkasipuleita, koristeheinää, alppikärhön ja perennoja olemassa olevien kasvien joukkoon. Muuten saavat elää omaa elämäänsä valkovuokkoineen ja heinineen, mutta jos vuohenputki tänne ilmestyy, tulee sille lähtö. Saareke odottaa vielä kanttaamista. Olen jo hankkinut kanttaustyökalun, pitää päästä kohta testaamaan.