Vihdoinkin valmista! Tai no joo, nyt alkaa sitten hienosäätö... Eniten jännittää pionien paikat, mahtuvatko kasvamaan vai peittävätkö kaiken muun alleen. Niitä kun ei viitsisi joka vuosi siirrellä ja odotella sitten taas kolme vuotta kukintaa.

Projekti alkoi siis siitä, että kaivoin rikkaruohojen seasta kaikki löytämäni vanhat perennat evakkoon. Sitten poistin vanhan maan ja nypin siitä kaikki rikkaruohot ja niiden juuret pois ja käytin maan täytemaana muualla. Sitten tein uudet reunukset ja kärräsin paikalle uutta multaa. Tämän jälkeen pääsin vasta istutushommiin. Eikä aikaa mennyt kuin vuosi!

Tässä työvaiheita. Ja nyt näyttää tältä, autiota kuin aavikolla:

Näistä kuvista on jo muutoksia tullut. Eikä ole valmistumisesta vielä viikkoakaan. Lisäsin vielä toisen pionin ja toista laakasinikatajaa siirsin. Reunuksena kasvaa karpaattienkelloa, sitä on siemenestä tulossa lisää. Nämäkin on itsekasvatettuja. Valkoisen sammalleimun ja karpaatienkellojen väliin laitan täksi kesäksi pikkupetunioita. Sinikartiokatajan ja mainittujen laakakatajien ja pionien (vaaleanpunainen ja tumman punainen) lisäksi penkissä on erilaisia akileijoja ja rinteeseen päin mennessä verikurjenpolvia sekä katajan takana vähän kevätpikkusydäntä. Laitoin myös harjaneilikan ja maariankellon siemeniä. Koska olen laiska kastelemaan, voipi olla, että niille käy huonosti.