Ostin viime keväänä Lidlistä muovisen kasvihuoneen. Ihan vaan siksi aikaa, kun joskus rakennan uuden ja hienon vanhoista ikkunoista. Siihen voi kyllä jokunen vuosi vierähtää... Mutta tällä on hyvä testata paikka! Tungin minihuoneen täyteen tomaatteja sekä lisäksi siellä kasvoi kasvihuonekurkku ja ananaskirsikka. Tomaatteja ja kurkkuja saatiin, mutta ananaskirsikat eivät ehtineet kypsyä vaikka hedelmiä muodostivatkin. Olin taas ollut keväällä myöhässä. Loppukesästä kasvihuoneeseen pesiytyi iljettävä vihreä toukka, joka söi lehdet ja sotki paikat ulosteillaan. En enää siinä vaiheessa jaksanut taistella vastaan vaan ajattelin sen olevan joku perhosentoukka, joka sitten myöhemmin liihottelee kesämme kaunistuksena.

                                                  

                                 

                                 

Poistin ritilähyllyt taimikasvatuksen jälkeen ja mieheni nikkaroi laatikot mittojen mukaan. Perällä ja ulkopuolella käytin ruukkuina edullisia laastipaljuja. Isompien kasvien juurella kasvoi yrtejä, salaattia ja samettikukkia.

Nyt on ikkunalaudoilla semmoiset reilut neljäkymmentä tomaatintainta. Ja muutama kurkku ja ananaskirsikkaa... Eivät taida ihan kaikki tähän mökkiin mahtua kasvamaan vaikka kuinka sulloisi :) Pientä lisähaastetta kevätkiireisiin tuo lumikuorman tuhojen paikkailu.

                                               

Kuvan vasemmassa reunassa pilkistävään lavaan kylvin vappuaattona salaatteja, rucolaa, pinaattia ja persiljaa. Päälle laitoin kolminkertaisen harson. Alimmaksi kerrokseksi levitin keskeneräistä kompostia lämpöä antamaan. Kerrankin olin ajoissa liikkeellä, toivottavasti saan myös aikaista satoa eivätkä siemenet mätäne / kasvit palellu!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Päivitys 6.5.2011:

Googlauksen perusteella kasvihuoneessa viime kesänä tuhojaan tehnyt vihreä toukka on ollut vihannesyökkösen toukka. Ei siis mikään kaunis perhonen edes! Täytyy nyt selvitellä mistä saisi aitomunakiilukaisia, joita voi käyttää torjuntaan mikäli tänä vuonna palaavat. Kasvualustat toki vaihdan, mutta niinhän viime vuonnakin oli uutta tavaraa laatikoissa ja silti jostain tupsahtivat (todennäköisesti ulkoa).

Lämpölavassa rucolat ovat itäneet! Ei siis ainakaan kaikki siemenet mädäntyneet :)

Olen jo aiemmin kertonut nurmikon uusimisprojektistamme. Kirjoituksen löydät täältä: puutarhassa.vuodatus.net/blog/2781683/kesa-2010-nurmikkoprojekti/

Alkutilanne näytti siis tältä. Kuvan yläreunassa sama omenapuu kuin seuraavissa kuvissa keskellä.

                                              

 Viime keväänä lumien sulamisen jälkeen yläpihallamme oli edelleen "perunapelto" odottamassa. Jyrsimellä muokatulla alueella kun oli vaot aivan kuin perunoille tehty! Koska ei kuitenkaan ole pula-aika ja perunoita saa kaupastakin, niin perunan istutuksen sijaan aloitimme tasoittamisen. Ihan käsipelillä, rautaharavaa käyttäen. Siinäpä riittikin vielä puuhaa. Sitten kalkittiin, jyrättiin, kylvettiin ja kasteltiin. Lopputulos oli kaiken vaivan arvoinen. Kesällä saimme ihailla upeaa nurmea entisen kitukasvuisen rikkaruohopellon sijaan. Onneksi en alussa tajunnut kaiken työn määrää, olisi muuten saattanut jäädä tekemättä. 

                                  

Sitten tuli talvi ja peitti ihanuuden alleen. 

                                                              

Nyt jännitämme kuinka nurmi lähtee uuteen kasvuun. Isot puut varjostavat sen verran, että aika myöhään meillä vasta vihertää. Nyt vapun lämpimillä on hieman jo alkanut orastavaa kasvua näkyä, ihanaa!

Lasten puumajan rakentaminenkin edistyi viime kesänä. Nyt pitää vielä sahata pari uutta ikkunaa ja sutia maalia ulko- ja sisäpinnoille. Ja sitten sisustetaan! Ne hommat jäivät vielä tälle vuodelle. Tilanne on kuitenkin jo aika hyvä, maja on ollut melko kovassa käytössä jo tässäkin asussa. Jossain vaiheessa pelkäsin, että lapset ehtivät muuttaa pois kotoa ennen majan valmistumista. Kuvat ovat valitettavan epätarkkoja, mutta ehkä niistä saa käsityksen asiasta.

                                                    

Maja talolta päin katsottuna. Se sijaitsee varastorakennuksen takana eli ei onneksi ihan pihan paraatipaikalla. Yläkertaan kiivetään narutikkaita pitkin (ei vielä kiinnitettynä tätä kuvaa otettaessa). Arkkitehtuuri ja rakenneratkaisut ovat muodostuneet aika pitkälti käytettävissä olleen kierrätysmateriaalin mukaan ilman sen kummenmpia suunnitelmia. Mieheni kanssa tätä vuorotellen nikkaroitiin ja se joka teki, sai päättää toteutuksesta.

                     

Maja toiselta puolelta. Lapset ovat jo tehneet omia naruvirityksiä, joilla hinataan tavaroita ylös-alas tai kiivetään itse yläkertaan. Syksyllä istutin tuohon vasemmalle nurkalle villiviinin: ideana olisi, että se joskus verhoilisi rakennusta. Toki toivon myös, että kun saadaan ulkopuoli maalattua, tämä hmmm... mielenkiintoinen WAU-arkitehtuuri hieman "rauhoittuisi"...  

Tässä majan yläkerta sisältä...

                                      

...ja alakerta. Ikkunalauta on kauppa-ja ravintolaleikkejä varten.

                                                                

 

 

 Nyt kun lumesta on jäljellä enää rippeet varjoisimmilla paikoilla, on aika suunnitella kasvimaan kylvöjä. Kasvimaalaatikoissa maa odottaa muokattuna, tarvitaan vain hieman lisää multaa/turvetta/kompostia. Viime kesänä kasvu näytti tältä:

Kuvan ulkopuolella, sipulien vieressä oli herneiden ja papujen laatikko. Perunalaatikon (heh..) perässä oli vielä laatikko salaateille ja tillille. Ainakin pinaattia ja kaaleja kasvoi myös kasvilavoissa.

Nyt pitäisi tehdä viljelykiertoon perustuva suunnitelma tälle kesälle. Taimia on jo kaikki ikkunalaudat täynnä -ja lisää tulee!

Myös kasvimaan käytävät pitäisi saada vihdoinkin kuntoon, se(kin) jäi vähän vaiheeseen viime kesänä. Kuten kuvasta näkyy:

Kuvassa etualalla lasten omat laatikot, vanhat ikkunan karmit. Kuvassa näkyvät  pikkuhavut ovat "sijaiskodissa", odottaessaan lopullisen sijoituspaikan valmistumista. Mikähän siinäkin on, että ensin pitää ostaa kasvit ja sitten vasta tehdä niille paikat?

Kaikki ei aina mene niinku Strömsössä...

• Toinen mieheni äitienpäivälahjaksi nikkaroimista kasvilavoista joutui risan lävistämäksi. Niisk... Poika kyllä kysyttäessä reippaasti tunnusti tekosensa. Ja vahinkohan  tuo toki oli. Keväällä pitää siis miettiä laitetaanko tähän tilalle muovi, kennolevy vai löytyisikö varastosta vielä sopiva ikkuna.

 

• Osa taimista tulee aina kylvettyä/koulittua/vietyä ulos aivan liian myöhään. Maissit kyllä kasvoivat hienosti, mutta kun syksy painoi päälle, niin eivät ne ennättäneet kypsyä.

 

 

• On myös tunnustettava, ettei kasvimaalla kaikki kasva ilman hoitoa ja kastelua. Kaaleista ei tullut mitään. Lantut, nauriin ja punajuuret olivat pieniä tai syötyjä. Mutta esimerkiksi porkkanaa, perunaa, salaattia ja herneitä sen sijaan tuli hyvin.

 

• Voin myös kertoa, että keijuangervo (kuvassa ympyröitynä) ei selviä ilman kastelua aurinkoisella paikalla ja vahvassa maassa. Siemenestä kasvatetut pikkupetuniat sen sijaan kukkivat upeasti kylmien tuloon asti. Niidenkin kanssa kävi tämä myöhästymiskämmi, olisivatkohan aloittaneet kukinnan joskus elokuussa...

 

Ja lopuksi vielä muutama iloisempikin yllätys:

Rinteestä pukkasi ihan itsekseen kehäkukkia. Tähän kohtaan olin edellisenä syksynä tyhjentänyt kehäkukkaruukut ;-) Vielä iloisempi yllätys oli kuolleeksi luulemani päärynäpuun uusi tuleminen. Koskaan ei pidä olla liian ripeä "kuolleiden" hävittämisessä. En tosin tiedä, mikä puu sieltä puskee, liekö ollut omajuurinen vai vartettu esim. omenapuuhun. Se jää nähtäväksi, jos elossa selviää jatkossakin.